Koivuangervo – näyttävä ja helppo pensas pihan reunuksiin

Koivuangervon taksonomia ja alkuperä

Koivuangervo, tuo monikäyttöinen ja kaunis pensas, on monelle tuttu näky pihoissa ja puistoissa. Mutta mistä tämä kasvi oikein tulee ja miten se luokitellaan?

Suvun spiraea luokittelu

Koivuangervo kuuluu Spiraea-sukuun, joka tunnetaan suomeksi nimellä angervot. Tämä suku on osa ruusukasvien heimoa (Rosaceae), joka on laaja ja monimuotoinen kasviryhmä. Angervot ovat tunnettuja näyttävistä kukistaan ja helppohoitoisuudestaan. Spiraea-sukuun kuuluu lukuisia eri lajeja, joita esiintyy pääasiassa pohjoisella pallonpuoliskolla. Lajien välillä on eroja kasvutavassa, kukinnon muodossa ja lehtien ulkonäössä.

Lajin betulifolia erityispiirteet

Koivuangervon tieteellinen nimi on Spiraea betulifolia. Nimi betulifolia viittaa koivunlehteen, mikä kuvaa hyvin tämän angervolajin lehtien muotoa. Koivuangervon lehdet ovatkin muodoltaan pyöreähköjä tai soikeita ja muistuttavat hieman koivun lehtiä. Tässä muutamia lajin erityispiirteitä:

• Lehdet ovat sahalaitaiset.
• Kukinnot ovat tiheitä, valkoisia huiskiloita.
• Pensas on yleensä matala ja leveä.

Luontainen levinneisyysalue

Koivuangervon luontainen levinneisyysalue kattaa laajoja alueita Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Se kasvaa luonnonvaraisena muun muassa:

• Kanadassa
• Yhdysvalloissa
• Japanissa
• Koreassa

Suomessa koivuangervo ei kasva luonnonvaraisena, mutta sitä viljellään yleisesti koristekasvina. Se on sopeutunut hyvin Suomen ilmastoon ja on suosittu valinta pihojen ja puistojen reunuskasviksi.

Morfologiset ominaisuudet

Koivuangervon ulkonäkö tekee siitä suositun koristepensaan. Sen lehdet, kukat ja kasvutapa yhdistyvät luomaan viehättävän kokonaisuuden.

Lehdistön rakenne ja väri

Koivuangervon lehdet muistuttavat nimensä mukaisesti koivun lehtiä, mutta ovat pienemmät. Lehtien muoto on soikea tai pyöreähkö, ja niissä on sahalaitainen reuna.

• Lehtien pituus on yleensä 2–5 cm.
• Väriltään lehdet ovat kesällä raikkaan vihreät.
• Syksyllä lehdet saavat upean oranssin ja punaisen värityksen, mikä tekee pensaasta erityisen näyttävän.

Kukinnon muoto ja ajoitus

Koivuangervon kukinto on huiskumainen ja koostuu lukuisista pienistä, valkoisista kukista. Kukat sijaitsevat versojen päissä tiiviinä rykelminä.

• Kukinta alkaa yleensä kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa ja kestää useita viikkoja.
• Kukinnot houkuttelevat runsaasti hyönteisiä, erityisesti mehiläisiä ja perhosia.
• Kukkien tuoksu on mieto ja miellyttävä.

Pensaan kasvutapa ja koko

Koivuangervo on pyöreähkö ja tiheä pensas, jonka oksat kasvavat pystyyn ja hieman kaartuvat ulospäin. Se on suhteellisen hidaskasvuinen.

• Pensaan korkeus on yleensä 0,5–1,5 metriä, mutta se voi kasvaa jopa 2 metriä korkeaksi.
• Leveys on suunnilleen sama kuin korkeus, mikä tekee siitä sopivan esimerkiksi pensasaitoihin.
• Koivuangervo on helppo pitää siistinä leikkaamalla, ja se kestää hyvin muotoilua.

Ekologiset vaatimukset ja kasvupaikka

Koivuangervo on yllättävän sopeutuvainen pensas, mutta menestyäkseen parhaalla mahdollisella tavalla, sillä on tiettyjä vaatimuksia kasvupaikan suhteen. Oikeanlaisella kasvupaikalla varmistetaan pensaan terveys, runsas kukinta ja kaunis syysväri.

Maaperän laatu ja ravinnetarve

Koivuangervo ei ole erityisen vaativa maaperän suhteen, mutta parhaiten se viihtyy hyvin vettä läpäisevässä, keskiravinteisessa maassa. Liian savinen tai tiivis maaperä voi aiheuttaa ongelmia juuriston kehitykselle. Maaperän pH:n suhteen koivuangervo on joustava, mutta lievästi hapan tai neutraali maa on sille ihanteellinen. Lannoitusta ei yleensä tarvita, mutta keväisin voi antaa pienen annoksen yleislannoitetta, jos kasvu vaikuttaa heikolta.

Valo-olosuhteiden merkitys

Koivuangervo kukkii runsaimmin aurinkoisella paikalla, mutta se sietää myös puolivarjoa. Varjoisassa paikassa kukinta voi jäädä vähäisemmäksi ja syysväri ei välttämättä ole yhtä näyttävä. Auringon määrä vaikuttaa myös pensaan tiheyteen; aurinkoisella paikalla kasvi on yleensä tuuheampi kuin varjossa.

Talvenkestävyys ja vyöhykkeet

Koivuangervo on erittäin talvenkestävä pensas, joka menestyy Suomessa yleisesti vyöhykkeillä I-VI. Tämä tarkoittaa, että se kestää hyvin kylmiä talvia ja lumipeitettä. Nuoret taimet voivat hyötyä suojauksesta ensimmäisinä talvina, mutta vanhemmiten pensas kestää hyvin ilman erityistoimenpiteitä. Talvenkestävyyden ansiosta koivuangervo on suosittu valinta pohjoisemmillakin pihoilla.

Koivuangervon istutus ja hoito

Koivuangervo on suosittu pensas, koska se on helppohoitoinen ja sopeutuu monenlaisiin olosuhteisiin. Oikealla istutuksella ja säännöllisellä hoidolla varmistat sen terveen kasvun ja runsaan kukinnan.

Oikeaoppinen istutussyvyys

Oikea istutussyvyys on avainasemassa koivuangervon menestymiselle. Yleensä taimi istutetaan samaan syvyyteen kuin se on ollut taimiruukussa. Vältä liian syvää istutusta, sillä se voi tukahduttaa juuret. Jos maa on tiivistä, voit istuttaa taimen hieman koholle, jotta vesi ei jää seisomaan juurien ympärille. Muista kastella taimi huolellisesti istutuksen jälkeen.

• Tarkista taimiruukun syvyys ennen istutusta.
• Kaiva kuoppa, joka on hieman leveämpi kuin taimiruukku.
• Aseta taimi kuoppaan ja varmista, että juuripaakku on samalla tasolla maanpinnan kanssa.

Koivuangervo istutusväli on hyvä suunnitella etukäteen, jotta pensaat saavat riittävästi tilaa kasvaa. Yleinen suositus on noin 50-80 cm taimien välillä, riippuen lajikkeesta ja halutusta tiheydestä. Jos haluat nopeasti tiheän pensasaidan, voit istuttaa taimet hieman lähemmäs toisiaan.

Kastelu ja lannoitus

Koivuangervo ei ole erityisen vaativa kastelun suhteen, mutta nuoret taimet tarvitsevat säännöllistä kastelua juurtumisvaiheessa. Vanhemmat pensaat kestävät paremmin kuivuutta. Lannoitusta kannattaa antaa keväisin, esimerkiksi yleislannoitteella tai kompostilla. Liiallinen lannoitus voi kuitenkin heikentää kukintaa, joten noudata lannoitevalmisteen ohjeita.

• Kastele nuoria taimia säännöllisesti ensimmäisen kasvukauden aikana.
• Anna lannoitusta keväisin, mutta vältä ylilannoitusta.
• Tarkkaile pensaan kuntoa ja tarpeen mukaan lisää kastelua tai lannoitusta.

Leikkaustarve ja -menetelmät

Koivuangervo hyötyy säännöllisestä leikkauksesta, joka edistää pensaan tuuheutta ja kukintaa. Paras aika leikkaukselle on keväällä, ennen kasvuunlähtöä. Voit poistaa kuivuneet ja vahingoittuneet oksat sekä harventaa pensasta tarvittaessa. Voimakkaampi alasleikkaus on myös mahdollinen, jos pensas on päässyt ränsistymään. Ruusuangervo istutus saattaa vaatia hieman erilaista lähestymistapaa leikkauksen suhteen, mutta periaatteet ovat samat: poista kuollutta ja vahingoittunutta puuta ja muotoile pensasta tarpeen mukaan.

• Leikkaa koivuangervo keväällä ennen kasvuunlähtöä.
• Poista kuivuneet ja vahingoittuneet oksat.
• Harvenna pensasta tarvittaessa, jotta valo pääsee paremmin sen sisälle.

Koivuangervon käyttö maisemasuunnittelussa

Koivuangervo on monipuolinen pensas, joka sopii erinomaisesti erilaisiin maisemointitarkoituksiin. Sen helppohoitoisuus ja kaunis ulkonäkö tekevät siitä suositun valinnan niin julkisiin kuin yksityisiinkin pihoihin. Koivuangervon käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat, ja se soveltuu niin yksittäiskasviksi kuin osaksi suurempia istutuskokonaisuuksia.

Soveltuvuus erilaisiin istutusryhmiin

Koivuangervo on todella joustava kasvi, kun mietitään erilaisia istutusryhmiä. Se toimii hyvin:

• Osana perennapenkkiä, tuoden korkeutta ja rakennetta.
• Sekapensaikoissa, yhdessä muiden pensaiden kanssa, luoden monimuotoisen ja elävän kokonaisuuden.
• Havuryhmissä, pehmentäen havujen jäykkää ilmettä.
• Rinteissä, estäen eroosiota ja tuoden samalla kaunista vihreyttä.

Pensasaidan muodostaminen

Koivuangervosta saa tiheän ja kauniin pensasaidan. Se onkin oiva valinta, jos haluat:

• Helppohoitoisen aidan, joka ei vaadi jatkuvaa leikkaamista.
• Näkösuojaa pihalle, sillä koivuangervo kasvaa melko tiheäksi.
• Aidasta, joka kestää hyvin Suomen talvea.
• Aidan, joka tarjoaa elinympäristön hyönteisille ja linnuille.

Yksittäiskasvina ja maanpeitteenä

Koivuangervo pärjää hienosti myös yksinään, jolloin sen luonnollinen muoto pääsee oikeuksiinsa. Lisäksi sitä voidaan käyttää maanpeittokasvina:

• Yksittäiskasvina se on näyttävä katseenvangitsija esimerkiksi nurmikolla tai kivikkopuutarhassa.
• Maanpeitteenä se estää rikkaruohojen kasvua ja luo yhtenäisen vihreän pinnan.
• Etenkin matalakasvuiset lajikkeet soveltuvat hyvin maanpeitteeksi.
• Koivuangervo on myös hyvä valinta paikkoihin, joissa muut kasvit eivät menesty, sillä se on melko vaatimaton kasvupaikan suhteen.

Lajikevalinta ja jalostus

Koivuangervon suosio puutarhoissa on johtanut siihen, että lajikkeita on kehitetty monia. Eri lajikkeet tarjoavat vaihtelua esimerkiksi koon, kasvutavan ja syysvärin suhteen. Jalostuksella pyritään parantamaan kasvin ominaisuuksia, kuten taudinkestävyyttä ja kukintaa.

Parhaiden koivuangervokantojen tunnistaminen

Hyvien koivuangervokantojen tunnistaminen on tärkeää, jotta puutarhaan saadaan mahdollisimman terve ja kaunis pensas. Tunnistamisessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

• Kasvutapa: Tiheä ja tasainen kasvutapa on yleensä toivottavaa.
• Kukinta: Runsaasti kukkiva kanta on näyttävämpi.
• Syysväri: Voimakas ja kaunis syysväri lisää kasvin arvoa.
• Taudinkestävyys: Terve kanta kestää paremmin tauteja ja tuholaisia.

Uusien lajikkeiden kehitys

Uusia koivuangervolajikkeita kehitetään jatkuvasti, jotta voidaan vastata puutarhureiden muuttuviin tarpeisiin. Jalostuksessa käytetään erilaisia menetelmiä, kuten risteytyksiä ja valintaa. Tavoitteena on luoda lajikkeita, jotka ovat entistä kestävämpiä, kauniimpia ja helppohoitoisempia. Jalostuksessa pyritään myös kehittämään lajikkeita, jotka soveltuvat erilaisiin kasvupaikkoihin ja ilmasto-olosuhteisiin.

Lajikekohtaiset erot

Koivuangervolla on useita eri lajikkeita, joilla on omat erityispiirteensä. Esimerkkejä lajikekohtaisista eroista:

• Korkeus ja leveys: Jotkut lajikkeet ovat matalampia ja leveämpiä kuin toiset.
• Lehdistön väri: Lehdistön väri voi vaihdella vihreästä punertavaan.
• Kukinnon väri: Kukinnon väri voi olla valkoinen, vaaleanpunainen tai jopa punainen.
• Syysväri: Syysvärin voimakkuus ja sävy vaihtelevat lajikkeittain.

Terveys ja tuholaiset

Koivuangervo on yleisesti ottaen melko kestävä pensas, mutta kuten kaikki kasvit, sekin voi kohdata terveysongelmia ja tuholaisia. Onneksi ongelmat ovat harvoin vakavia, ja niitä voidaan ehkäistä ja hoitaa asianmukaisilla toimenpiteillä.

Yleisimmät kasvitaudit

Koivuangervolla esiintyy suhteellisen vähän vakavia kasvitauteja. Joskus pensasta voi vaivata härmä, joka näkyy valkoisena jauheena lehdillä. Härmä ei yleensä ole kohtalokas, mutta se voi heikentää kasvin ulkonäköä ja hidastaa kasvua.

• Ennaltaehkäisy: Hyvä ilmanvaihto ja riittävä kastelu auttavat ehkäisemään härmää. Vältä liiallista lannoitusta, sillä se voi edistää taudin leviämistä.
• Hoito: Jos härmää esiintyy, poista tartunnan saaneet lehdet ja käytä tarvittaessa kasvien torjunta-aineita, jotka on tarkoitettu härmän torjuntaan. Luonnonmukaisena vaihtoehtona voi kokeilla ruokasoodaliuosta.
• Ruokasoodaliuos: Sekoita 1 tl ruokasoodaa litraan vettä ja lisää muutama tippa nestesaippuaa. Suihkuta liuosta kasvin lehdille.

Tuholaisten torjunta

Koivuangervoa voivat joskus vaivata erilaiset tuholaiset, kuten kirvat ja lehtokotilot. Tuholaiset voivat imeä kasvin nesteitä ja vahingoittaa lehtiä, mikä heikentää kasvin kasvua ja ulkonäköä.

• Kirvat: Pienet, pehmeät hyönteiset, jotka imevät kasvin nesteitä. Ne voivat aiheuttaa lehtien käpristymistä ja kellastumista. Kirvoja voi torjua suihkuttamalla kasvia vedellä tai käyttämällä hyönteissaippuaa.
• Lehtokotilot: Nämä nilviäiset syövät lehtiä ja voivat aiheuttaa suuria vahinkoja. Lehtokotiloita voi kerätä käsin tai käyttää erilaisia kotilopyydyksiä.
• Ennaltaehkäisy: Tarkkaile kasveja säännöllisesti ja poista tuholaiset heti niiden ilmaantuessa. Pidä puutarha siistinä ja poista kuolleet lehdet ja kasvinosat, jotka voivat tarjota suojapaikan tuholaisille.

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet

Paras tapa suojella koivuangervoa terveysongelmilta ja tuholaisilta on ennaltaehkäisy. Tässä muutamia vinkkejä:

1. Valitse terveitä ja vahvoja taimia istutettaessa.
2. Istuta pensaat oikeaan paikkaan, jossa on riittävästi valoa ja hyvä ilmanvaihto.
3. Kastele pensaita säännöllisesti, mutta vältä liiallista kastelua.
4. Lannoita pensaita tarpeen mukaan, mutta vältä liiallista lannoitusta.
5. Tarkkaile pensaita säännöllisesti ja poista mahdolliset tuholaiset tai sairaat lehdet heti niiden ilmaantuessa.
6. Käytä tarvittaessa luonnonmukaisia torjuntakeinoja tuholaisten ja tautien torjuntaan.

Koivuangervon merkitys biodiversiteetille

Koivuangervo ei ole pelkästään kaunis lisä puutarhaan, vaan sillä on myös merkittävä rooli monimuotoisuuden edistämisessä. Se tarjoaa elinympäristön ja ravintoa monille hyönteisille ja muille pieneliöille, mikä rikastuttaa paikallista ekosysteemiä.

Pölyttäjien houkuttelu

Koivuangervon kukat ovat erinomainen mesilähde, ja ne houkuttelevat paikalleen monenlaisia pölyttäjiä. Pölyttäjät, kuten mehiläiset ja perhoset, ovat elintärkeitä monien kasvien lisääntymiselle.

• Mehiläiset keräävät mettä ja siitepölyä, mikä auttaa niiden yhdyskuntien ylläpitämisessä.
• Perhoset nauttivat kukkien nektarista ja samalla levittävät siitepölyä.
• Kärpäset ja muut pienemmät hyönteiset osallistuvat myös pölytykseen, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa.

Elinympäristön tarjoaminen

Koivuangervo tarjoaa suojaa ja elinpaikkoja monille pieneliöille. Tiheä pensasto kätkee sisäänsä turvallisia paikkoja hyönteisille, hämähäkeille ja jopa pienille linnuille.

• Linnut voivat pesiä pensaissa ja käyttää niitä suojanaan pedoilta.
• Hyönteiset löytävät ravintoa ja suojaa lehdiltä ja oksilta.
• Maaperän pieneliöt hyötyvät pensaiden alla olevasta varjoisasta ja kosteasta ympäristöstä.

Ekosysteemipalvelut

Koivuangervo osallistuu myös laajemmin ekosysteemipalveluiden tuottamiseen. Se auttaa sitomaan maaperää, vähentämään eroosiota ja parantamaan veden laatua.

• Juuret pitävät maaperän kasassa ja estävät sen valumista pois.
• Lehdet varjostavat maata ja vähentävät veden haihtumista.
• Pensaat voivat toimia tuulensuojana ja vähentää tuulen aiheuttamaa eroosiota.

Vertaileva analyysi muihin angervolajeihin

Koivuangervo on suosittu pensas, mutta miten se vertautuu muihin angervolajeihin? Tarkastellaan joitakin yleisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.

Koivuangervon ja steveninangervon erot

Koivuangervo (Spiraea betulifolia) ja steveninangervo (Spiraea stevenii) ovat molemmat kestäviä ja helppohoitoisia angervolajeja, mutta niillä on selkeitä eroja. Koivuangervon lehdet muistuttavat koivun lehtiä, kun taas steveninangervon lehdet ovat soikeammat ja teräväkärkisemmät. Lisäksi:

• Koivuangervo on yleensä matalampi ja leveämpi kasvutavaltaan.
• Steveninangervo kukkii hieman myöhemmin kesällä.
• Steveninangervon kukat ovat usein hieman suuremmat.

Rinneangervon ja koivuangervon vertailu

Rinneangervo (Spiraea x cinerea ’Grefsheim’) on toinen yleinen angervolaji, jota usein verrataan koivuangervoon. Rinneangervo on tunnettu runsaasta kukinnastaan ja sirosta olemuksestaan. Tässä muutamia vertailukohtia:

• Rinneangervo on varhain keväällä kukkiva laji, kun taas koivuangervo kukkii myöhemmin kesällä.
• Rinneangervon oksat ovat kaarevat ja riippuvat, kun taas koivuangervolla on pystykasvuinen angervo.
• Rinneangervo vaatii aurinkoisemman kasvupaikan kuin koivuangervo.

Muut yleiset angervolajit

Angervoja on monia erilaisia, ja ne eroavat toisistaan muun muassa koon, kukinnon värin ja kukinta-ajan suhteen. Joitakin muita yleisiä angervolajeja ovat:

1. Japaninangervo (Spiraea japonica): Pienikokoinen ja tiheä pensas, jolla on usein punertavat kukat.
2. Norjanangervo (Spiraea x pseudosalicifolia): Korkeampi ja leveämpi pensas, jolla on suuret, kartiomaiset kukat.
3. Pensasangervo (Spiraea douglasii): Kestävä ja helppohoitoinen laji, jolla on tummanroosat kukat.

Koivuangervon sopeutuminen ilmastonmuutokseen

Kestävyys vaihtelevissa olosuhteissa

Koivuangervo on osoittanut hyvää sopeutumiskykyä erilaisiin sääolosuhteisiin, mikä tekee siitä lupaavan kasvin ilmastonmuutoksen aiheuttamien haasteiden keskellä. Sen kyky sietää sekä kuivuutta että ajoittaista märkyyttä on merkittävä etu.

• Koivuangervo kestää hyvin kuivuutta verrattuna moniin muihin pensaisiin.
• Se sietää myös ajoittaisia tulvia, mikä on tärkeää alueilla, joilla rankkasateet yleistyvät.
• Sen sopeutumiskyky mahdollistaa sen käytön monenlaisissa ympäristöissä.

Vedenkulutuksen optimointi

Koivuangervon kohtuullinen vedenkulutus on tärkeä ominaisuus muuttuvassa ilmastossa. Kasvin kyky selviytyä vähällä vedellä vähentää kastelun tarvetta ja tekee siitä ympäristöystävällisen valinnan.

• Valitse kuivuutta kestäviä lajikkeita.
• Käytä multaa vähentämään veden haihtumista maaperästä.
• Kastele syvälti ja harvoin, jotta juuret kasvavat syvemmälle.

Tulevaisuuden viljelyskäytännöt

Tulevaisuudessa koivuangervon viljelyssä on tärkeää ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oikeanlaisten lajikkeiden valintaa, kastelutekniikoiden kehittämistä ja tuholaistorjunnan optimointia.

• Tutkimus uusien, ilmastokestävien lajikkeiden kehittämiseksi.
• Kestävien viljelymenetelmien edistäminen, kuten luonnonmukainen tuholaistorjunta.
• Paikallisten olosuhteiden huomioiminen viljelyssä.

Koivuangervon esteettinen arvo ja syysväri

Koivuangervo on tunnettu paitsi helppohoitoisuudestaan, myös kauniista ulkonäöstään, joka muuttuu vuodenajan mukaan. Erityisesti syksyllä sen lehdet tarjoavat upean väriloiston, mikä tekee siitä arvostetun koristepensaan.

Oranssin ja punakeltaisen sävyt

Syksyllä koivuangervon lehdet muuttuvat upeiksi oranssin, punaisen ja keltaisen sävyiksi. Tämä väriloisto on voimakkaimmillaan aurinkoisella kasvupaikalla, jossa pensas pääsee loistamaan täydessä värissään.

• Lehtien väri vaihtelee yksilöittäin ja kasvuolosuhteiden mukaan.
• Parhaimmillaan syysvärit ovat syys-lokakuussa, juuri ennen lehtien varisemista.
• Syysvärityksen intensiteettiä voi parantaa huolehtimalla riittävästä valosta ja ravinteista.

Visuaalinen vaikutus maisemassa

Koivuangervon syysvärit luovat maisemaan näyttävän ja lämpimän tunnelman. Sen värikäs lehdistö erottuu edukseen muiden kasvien joukosta ja tuo eloa puutarhaan myös syksyllä, kun monet muut kasvit ovat jo menettäneet värinsä.

• Koivuangervoa voidaan käyttää luomaan värikkäitä kontrasteja muiden kasvien kanssa.
• Se sopii hyvin osaksi syysistutuksia ja -asetelmia.
• Pensaan syysväri korostuu erityisesti, kun se istutetaan tummanvihreiden havupuiden taustaa vasten.

Vuodenajan vaihtelut

Koivuangervon ulkonäkö muuttuu merkittävästi vuodenajan mukaan. Keväällä se puhkeaa uuteen lehteen, kesällä se kukkii valkoisin kukinnoin, ja syksyllä se tarjoaa upean väriloiston. Talvella sen kaarevat oksat ja siemenkodat tuovat rakennetta maisemaan.

• Keväällä koivuangervo on raikas ja vihreä, mikä symboloi uutta kasvukautta.
• Kesällä sen valkoiset kukat houkuttelevat pölyttäjiä ja tuovat puutarhaan elämää.
• Talvella pensaan muoto ja rakenne ovat näkyvissä, mikä tuo maisemaan mielenkiintoa myös lumipeitteen alla.