Suru kohtasi – mitä osanotto korttiin kirjoitetaan?

Osanotto korttiin huolella valitut sanat tuovat tukea ja lohdutusta niin viestin antajalle kuin vastaanottajallekin. Surunvalittelukukkiin liitetään yleensä kortti, johon voidaan tekstata haluttu jäähyväistervehdys. Lisäksi muistolause ja muistovärssy on käytössä myös esimerkiksi muistokirjoituksessa ja kuolinilmoituksessa. Kortin tärkein osuus on se, ketä muistetaan ja kenen toimesta. Usein vaikein osuus surunvalittelukukkia valitessa onkin mitä osanotto korttiin kirjoitetaan.

Osanotto kortti välittää osanoton

Surunvalittelukukat ja kortti välittävät läheisen menettäneille osanottosi. Kortti on yleensä valkoinen, mutta sen tilalle voidaan ostaa myös kaksiosainen kuvallinen kortti tai adressi. Kukkakaupoissa on hyvä valikoima erilaisia adresseja ja kortteja, joista voidaan valita sopivin. 

Osanottokorttiin voidaan kirjoittaa myös pieni muistoruno tekstin alkuun. Usein pelkkä lyhyt osanotto viesti riittää välittämään osanoton. Tällainen pieni teksti voi olla vaikkapa:

• Suruun lämpimästi osaa ottaen
• Otan osaa suruunne
• Syvimmät osanottoni
• Surunvalitukseni menetyksenne johdosta
• (Vainajan nimi) muistoa kunnioittaen ja suruun osaa ottaen

Milloin adressi lähetetään?

Adressin lähettäminen tapahtuu osanottokukkien kera heti, kun on saatu tieto vainajan poismenosta. Usein adressit myös luetaan muistotilaisuudessa, joten adressi on hyvä toimittaa ennen hautajaisia. Adressi on mahdollista lähettää myös suoraan siunaustilaisuuteen hautajaiskukkien mukana, mikäli on tiedossa hautajaisten päivämäärä sekä sen paikan osoite, jossa tilaisuus pidetään.

Toki adressin voi lähettää myös jälkeenpäin huomattuaan kuolinilmoituksen lehdestä tai vasta hautajaisten jälkeen suru-uutisen kuultuaan. Pääasia on, että omaisille lähetetään osanotto suruun ja näytät myötäelämisesi surun keskellä. Myöhemmin kun suurin suru on väistynyt, omaisten on mahdollista käydä adresseja läpi, joten siitä jää heille lämmin muisto.

Mitä adressiin pitäisi kirjoittaa?

Yleensä adressiin kirjoitetaan vähintään vainajan nimi, omistusteksti vainajalle, osanottoteksti sekä suruun osaa ottava/osanottavat. Muistosanojen on tarkoitus paitsi lohduttaa läheisiä, niin myös ilmaista lähettäjän tunteet. Mikäli vainaja on ollut läheinen ja adressin lähettäjä on myös omaisille tuttu, tekstissä voidaan käyttää pelkkiä etunimiä. Adressiin voidaan kirjoittaa vähän samaan tapaan kuin mitä osanotto korttiin kirjoitetaan. Osanottoon voidaan kirjoittaa esimerkiksi:

• Lämmin osanotto 
• Surussa myötäeläen
• Lämpimästi muistaen
• Muistosi säilyy aina mielessäni
• Muistoa vaalien
• Lepää rauhassa
• Kaikesta kiittäen
• Kiittäen ja kaivaten
• Kiitollisena muistaen
• Rakkaudella muistaen
• Jälleennäkemisen toivossa
• Kiitos suuresta rakkaudestasi
• Olet aina sydämessäni
• Viimeinen tervehdys

Adressi teksti voi käsitellä vaikkapa vainajan kanssa koettuja hienoja hetkiä, kuvailla omin sanoin vainajan luonnetta tai jättää hänelle viimeisen persoonallisen tervehdyksen. Tekstin voi siis kirjoittaa hyvinkin henkilökohtaisesti muistelemalla vainajaa kiittämällä häntä vaikkapa monista yhteisistä eräretkistä. Tämä kertoo yhteisistä ja ikimuistoisista kokemuksista ja tekee viimeisestä tervehdyksestä koskettavan ja aidon. Adressista tulee näin ikään kuin henkilökohtaisempi ja koskettavampi. Adressiin voidaan myös kirjoittaa suruvärssy, runo, raamatunlause tai laulunsäe. Muistosäkeitä on olemassa paljon jokaisen maailmankatsomuksen ja vakaumuksen mukaan. Värssy ei kuitenkaan ole pakollinen, pelkkä osanottotekstikin toimii hyvin. 

Adressissa huomioidaan siis aina vastaanottaja ja siinä otetaan osaa suruun. Ei ole olemassa mitään erityisen tarkkaa etikettiä, ja niinpä adressi onkin mahdollista kirjoittaa siten, että se ilmaisee myös lähettäjän syvimmät tunteet. Muistosanoissa voidaan kertoa omasta surusta ja tarjota samalla läheisille tukensa. 

Kenelle adressi pitää lähettää?

Yleensä adressi lähetetään joko vainajan kotiin tai hänen omaisensa osoitteeseen. Mikäli adressiin halutaan sisällyttää useampi omainen, nimet kirjoitetaan adressin sisälehteen. Adressin lähettämällä ei voi tehdä koskaan väärin eikä se pahoita kenenkään mieltä, joten se sopii jokaiselle ilmaisemaan osanottonsa. Yleensä adresseja lähettävät yksityishenkilöt yksinään tai sitten yhdessä useamman henkilön kanssa. 

Tällaisia yhteisadresseja voivat olla kaukaisempien sukulaisten, kollegoiden, työyhteisön, harrastusporukan, naapureiden ja muiden tuttavien lähettämät adressit. Myös erilaiset yritykset, yhdistykset sekä järjestöt voivat lähettää adresseja ilmaisemaan osanottonsa. Adressi lähetetään yleensä silloin, jos ei itse pääse osallistumaan hautajaisiin.

Voiko adressin lähettää, vaikka osallistuukin siunaustilaisuuteen?

Mikäli olet menossa itse hautajaisiin, voit hyvin viedä adressin mukanasi siunaustilaisuuteen, sitä ei ole pakko lähettää postitse. Mikäli kyseessä on läheinen henkilö, joka on kuollut, voit olla omaisiin yhteydessä jo ennen hautajaisiakin. Surun hetkelläkin on aina hyvä halata ja tarjota apua, aivan kuten ilon hetkelläkin. Adressi lähetetään yleensä vain silloin, kun itse on estynyt osallistumasta siunaustilaisuuteen. 

Muistovärssyjä adressiin ja osanottokorttiin

Nyt kun olet päässyt lepohon, niin syvä, hyvä unes on
kuin kukan kankahalla on valkolumen alla.

J. L. Runeberg

En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.

Vuokko Laatio

Lähdit niin hiljaa, että aamu vain kuuli.
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli.
Mutt’ sydämiimme läpi elämän
jätit muistosi lämpimän.

Aki Sirkesalo

Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät
kullaten muistojen kirkkaimmat päivät.

J.H. Erkko

Side viimeinen kotiimme lapsuuden katkesi hiljaa sammuen.Sinulle kiitokset kauneimmat tahdomme antaa. Sinut rinnalle isän (äidin) nukkumaan kantaa.

***

Vain aika on se,joka parantaa haavat,niin kauan kyyneleetvuotaa saavat.Ne kuivuvat myöhemmin itsestään, tuska tyyntyy hiljaiseen ikävään.

***

Keväisen taivaan tuulet minut mukaanne ottakaaja hellästi kantakaa sinne, missä uupunut levätä saa. Olen kulkenut pitkän matkan ja minua väsyttää.Saan viimein levon ja rauhan ja unen ihanan.

***

Se joka istuttaa puun, vaikka tietää
ettei koskaan näe sen kukkivan,
ei ole hölmö, ei itsekäs.
Hän saa nautintonsa siitä,
että joku muu tulee
joskus iloitsemaan ja nauttimaan sen kukinnasta.
Hän elää sananmukaisesti kahdessa ajassa:
hänelle ei kesä lopu syksyllä.

Tommy Tabermann

Jääkää hyvästi ystäväni, hymyilen ja sanon näkemiin.
Ei, älkää vuodattako kyyneleitä.
En tarvitse niitä, tarvitsen hymyänne.
Jos olette suruissanne, ajatelkaa minua,
siitä minä pidän.
Sillä jos olet niiden sydämessä,
joita rakastat, et koskaan kuole.

Anonyymi

Katso täältä lisää muistovärssyjä.